Seitsemän faktaa punkeista

Puutiaiset, joita usein kutsumme punkeiksi, ovat pieniä hämähäkkieläimiä. Ne voivat tartuttaa tauteja sinuun ja koiraasi. Pysyäkseen hengissä punkit tarttuvat ihmisiin ja eläimiin ja imevät verta niistä. Joku saattaisikin kysyä, miksi punkkeja on ylipäänsä olemassa. Vaikka punkkeja esiintyy Suomessa yleisesti, niihin liittyy useita harhaluuloja. Kerromme seuraavassa seitsemän punkkeihin liittyvää faktaa. Mitä enemmän tiedät punkeista, sitä paremmin voit suojautua niiltä.

FAKTA NRO 1: KAIKKI PUUTIAISET EIVÄT EDUSTA SAMAA LAJIA.

Maailmassa on noin 900 eri puutiaislajia. Puutiaiset jaetaan kahteen eri ryhmään: koviin ja pehmeisiin. Kovilla puutiaisilla on kilpi suuosan takana, ja ne muistuttavat muodoltaan litteää siementä. Pehmeillä puutiaisilla ei ole kovaa kuorta, ja ne muistuttavat muodoltaan rusinaa. Pehmeitä puutiaisia ei esiinny Pohjois-Euroopassa, mutta voit törmätä niihin lomaillessasi tietyissä Etelä-Euroopan maissa. Pehmeät puutiaiset voi helposti sekoittaa itsensä täyteen syöneisiin koviin naaraspuutiaisiin, jotka myös muistuttavat pulleaa harmaata rusinaa. Suomessa esiintyy kovia puutiaisia. Suomessa tavataan yleisimmin Ixodes ricinus – puutiaista ja Ixodes persulcatus –taigapuutiaista. Puutiaisten lisäksi eläimillämme esiintyy muita punkkilajeja, muun muassa kapi- ja korvapunkkia. Tässä tekstissä emme käsittele kaikkia punkkeja, vaan keskitymme puutiaisiin – joita kansanomaisesti kutsutaan punkeiksi.

FAKTA NRO 2: JOTKIN PUNKKILAJIT VOIVAT SÄILYÄ HENGISSÄ PITKIÄ AIKOJA SISÄTILOISSA.

Ruskea koiranpunkki, eli koiranpuutiainen, viihtyy ihmisten kodeissa ja talojen sisällä. Koiranpuutiaisen elinkierto eroaa kaikista muista punkkilajeista, sillä se voi säilyä hengissä ja kehittyä aikuiseksi sisätiloissa. Niinpä koiranpuutiainen voi esiintyä kylmissäkin ilmasto-olosuhteissa, vaikka se viihtyykin paremmin lämpimämmässä. Koiranpuutiaista ei esiinny Suomen luonnossa, mutta muun muassa Etelä-Euroopassa lomailleet tai sieltä maahantuodut koirat voivat tuoda lajin edustajia mukanaan. Talon sisällä koiranpuutiainen piileskelee raoissa, pattereiden takana, mattojen ja huonekalujen alla sekä verhokankaissa ja seinillä. Veriaterian jälkeen naaraskoiranpuutiainen voi munia jopa 5 000 munaa.

FAKTA NRO 3: PUNKIT VOIVAT SIIRTÄÄ TAUDINAIHEUTTAJIA KOIRAASI, MUTTA VAIN OSA NIISTÄ VOI SAADA KOIRASI SAIRAAKSI.

Suomessa tavattavat puutiaislajit voivat tartuttaa koiriin erilaisia taudinaiheuttajia, kuten Borreliaa, Anaplasmaa ja puutiaisaivotulehdusvirusta. Borrelia ei yleensä laukaise tautia eli borrelioosia koirissa, mutta ei ole harvinaista, että koirasta löytyy Borrelia-vasta-aineita ilman sairauden oireita. Anaplasma voi puolestaan aiheuttaa koirassa anaplasmoosin oireita, kuten väsymystä, kuumetta, ruokahaluttomuutta, nivelkipuja ja voimattomuutta. Puutiaisaivotulehdus on todettu vain muutamalla koiralla, mutta sairaus on hyvä pitää mielessä tulevaisuuden varalta. Tautiriski on yksi syy, miksi sinun, koirasi ja kissasi on syytä suojautua punkeilta. Tauti tarttuu punkista isäntään yleensä vasta, kun punkki on päässyt imemään verta jonkin aikaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että irrotat tarttuneen punkin heti kun huomaat sen, jolloin tautiriski pienenee. Koiran voi suojata punkeilta erilaisilla keinoilla. Keskustele torjuntakeinoista eläinlääkärisi kanssa.

FAKTA NRO 4: PUNKIT KÄYVÄT ELÄMÄNSÄ AIKANA LÄPI NELJÄ VAIHETTA, JA TIETYISSÄ VAIHEISSA NE OVAT NIIN PIENIÄ, ETTÄ NIITÄ ON LÄHES MAHDOTON HAVAITA PALJAALLA SILMÄLLÄ.

Ruokailun ja parittelun jälkeen aikuiset naaraspuutiaiset laskeutuvat maahan munimaan. Eri lajit munivat eri määrän munia, mutta useimmat lajit munivat kerralla tuhansia munia. Munista kehittyy toukka- ja nymfivaiheen kautta myöhemmin aikuisia puutiaisia. Toukat ja nymfit ovat niin pieniä, että niitä ei useinkaan erota silmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne eivät voisi kantaa taudinaiheuttajia. Tämän vuoksi on tärkeää, että suojaat koirasi punkeilta riippumatta siitä, voiko niitä nähdä vai ei. Eläinlääkärisi osaa neuvoa sinua parhaiten punkkien torjunnassa.

FAKTA NRO 5: PUNKIT “TUNTEVAT” SINUN LÄHESTYVÄN.

Puutiaiset eivät pysty hyppäämään, eivätkä ne tipahda isäntänsä niskaan vahingossa. Suomessa puutiaiset elävät kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Ne viihtyvät yleensä korkeassa heinikossa ja matalissa pensaissa, joissa ne odottavat isäntäeläimen kulkevan ohi. Kun puutiainen havaitsee ohi kulkevasta isännästä leviävää värinää, lämpöä tai hiilidioksidia, se tarttuu siihen etujaloillaan. Puutiainen tarttuu usein silloin, kun ihminen tai eläin kulkee korkeassa heinikossa, mutta niitä tarttuu myös ruohikosta ja varvikosta. Kun puutiainen on tarttunut isäntään, se etsii rauhassa hyvän tarttumis- ja ruokailupaikan ja nauttii sitten kokonaisen veriaterian usein kenenkään huomaamatta..

FAKTA NRO 6: PUNKIT OVAT AKTIIVISIA MYÖS KYLMEMMÄLLÄ SÄÄLLÄ.

Puutiaisia alkaa esiintyä heti, kun ulkolämpötila pysyy vähintään 5 asteessa. Kun lämpötila laskee ja puutiaiset ovat ulkona, ne kaivautuvat maan alle, piharakennuksiin ja terassien alle talvehtimaan. Kun lämpötila nousee, puutiaiset tulevat esiin ja alkavat etsiä seuraavaa ateriaansa. Kun siis lähdet koirasi kanssa lenkille leutona talvipäivänä, pidä mielessä, että liikkeellä on silloin muitakin.

FAKTA NRO 7: PUNKIT EIVÄT ELÄ AINOASTAAN METSISSÄ TAI MAASEUDULLA, VAAN NIITÄ ESIINTYY MYÖS KAUPUNKIEN VIHERALUEILLA JA IHMISTEN PUUTARHOISSA.

Puutiaiset imevät verta myös villieläimistä, kuten myyristä, linnuista, jäniksistä ja kauriista. Tämä tarkoittaa, että puutiaisia on siellä, missä näitä elämiä on. Ruokailun jälkeen puutiainen irrottautuu isännästään siirtyäkseen seuraavaan kehitysvaiheeseen tai, jos kyseessä on aikuinen naaras, muniakseen. Näin ollen punkkeja on kaikkialla, missä niiden isäntäeläimiäkin on, eli kaupunkien viheralueilla tai omalla takapihallasi. Punkeilta suojautuminen ei siis koske vain maaseudun koiria. Keskustele eläinlääkärisi kanssa tavoista, joilla voit parhaiten suojata koirasi näiltä loisilta.