Mitä sinun tulee tietää kissojen rokotuksista?

Jos kissasi on kuten muut lajitoverinsa, se viettää päivänsä loikoilemalla ja yöt vaanien. Muina aikoina kissasi tekee sitä, mitä osaa parhaiten – huolehtii päivittäisistä puhdistusrutiineistaan tai vahtii naapurustoa ikkunasta. Vaikka kissasi vakuuttaa sinulle, että osaa pitää huolta itsestään, tarvitsee se apuasi vakavien sairauksien ehkäisyssä. Kissarokotteet ovat avain kissasi terveelliseen elämään. Ensimmäiseksi sinun on tiedettävä, mitä sairauksia voi rokotteiden avulla ehkäistä. Sen jälkeen voit suunnitella eläinlääkärisi kanssa kissallesi sopivan rokotusohjelman. Joten, jos haluat tietää, mitä rokotteita kissat tarvitsevat, jatka lukemista.

ROKOTUSAJAT

Kissanpennun voi vieroittaa emostaan ja luovuttaa aikaisintaan 14 viikon ikäisenä. Parhaan mahdollisen suojan varmistamiseksi kissanpentu kannattaa rokotuttaa kahdesti noin kuukauden välein. Ensimmäisen rokotuksen voi antaa jo 8 viikon iässä ja toisen 12 viikon iästä alkaen. Usein rokotukset aloitetaan vasta 12 viikon iässä. Sen jälkeen kissa tulee rokottaa sen mukaan, millaista elämää se viettää ja millaisia tauteja sen elinalueella esiintyy. Suomessa kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Kissan muiden rokotusten tarve riippuu sen viettämästä elämästä. Varmista myyjältä uuden perheenjäsenesi rokotushistoria. Neuvoja voit pyytää eläinlääkäriltä.

ENNEN ROKOTTAMISTA

Kissan täytyy olla rokotuspäivänään terve ja mahdollisimman rauhallinen. Stressiä tulee välttää myös seuraavina päivinä.

Sisäloiset ja niiden toukat voivat heikentää immuunijärjestelmää, ja kissan vastustuskyky voi olla rokotuksen jälkeen tavallista heikompi. Jos kasvattaja on madottanut kissanpennun ohjeiden mukaan kahden viikon välein, yleensä yksi madotus ennen rokotusta riittää. Jos kissaa ei ole vielä madotettu, se kannattaa madottaa muutaman kerran, joista yksi noin viikkoa ennen rokotusta. Matolääkityksen tarpeellisuudesta sekä tilanteeseen sopivasta matolääkkeestä saat tietoa kissasi kasvattajalta tai eläinlääkäriltä.

HUOMIOITAVAA ROKOTUKSEN JÄLKEEN

Rokotteet sisältävät heikennettyjä (tai joissakin tapauksissa tapettuja) taudinaiheuttajia. Kissan immuunijärjestelmä muodostaa suojan rokotteen taudinaiheuttajia vastaan, jolloin kissalla on valmis vastustuskyky siltä varalta, että se altistuu taudille myöhemmin.

Pienellä osalla rokotetuista kissoista rokotuskohta turpoaa ja vielä harvempi kissa saa allergisen reaktion. Jos kissasi sairastuu tai alkaa vaikuttaa uneliaalta rokotuspäivänä, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

MITÄ SAIRAUKSIA VASTAAN KISSASI PITÄISI ROKOTTAA?

Rokottaminen tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan voi olla pakollista tietyissä tilanteissa, kuten matkustaessa, kissanäyttelyissä sekä muissa järjestetyissä kissojen joukkotilaisuuksissa, tai vaikkapa kissahoitolassa. Tarkista aina vaadittavat rokotukset hyvissä ajoin ennen kun viet kissasi vieraaseen ympäristöön.

KISSARUTTO

Kissarutto eli panleukopenia on yleinen ja hyvin tarttuva tauti, johon kissa voi sairastua missä tahansa iässä. Varsinkin pennuilla tauti johtaa hyvin usein kuolemaan . Taudin aiheuttaa parvovirus, joka leviää etenkin ulosteiden välityksellä. Tartunnan saamisesta ensi oireiden ilmestymiseen kestää 2–7 päivää. Virusta voi esiintyä kissan ulosteissa 1,5 kuukauden ajan tartunnan saamisesta.

Tauti puhkeaa yllättäen, ja sen oireita ovat korkea kuume, ruokahaluttomuus, väsymys, ripuli ja oksentelu. Ne voivat johtaa nestehukkaan ja kuolemaan. Parvovirus tuhoaa suolinukkaa ja valkosoluja. Koska tartunnan saaneiden kissojen immuunijärjestelmä ei toimi kunnolla, niillä voi esiintyä vakavia komplikaatioita. Aikuisella kissalla kissarutto voi olla myös lievä.

Parvovirus voi aiheuttaa ongelmia tiineenä olevalle kissalle johtaen sikiökuolemiin, sikiöiden abortoitumiseen tai epämuodostumiin. Vielä syntymättömät ja ensimmäisen elinviikon aikana tartunnan saaneet pennut kuolevat usein.

Parvovirus on erittäin sitkeä, ja se kestää korkeita lämpötiloja ja desinfiointiaineita. Parvovirus voi pysyä hengissä ympäristössään jopa vuoden.

Kissaruttoa esiintyy säännöllisesti, ja se voi tarttua niin sisä- kuin ulkokissoihinkin. Kaikkein alttiimpina sille ovat kuitenkin pennut – etenkin sellaiset, jotka eivät ole saaneet riittävästi vasta-aineita tautia vastaan emonsa maidosta. Emon maidon antama suoja heikkenee vähitellen, ja siksi kissanpennut tulee rokottaa kahdesti – muutaman kuukauden ikäisinä.

Kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa vastaan.

KISSAFLUNSSA

Kissaflunssa on yleisnimitys kissan hengitysteiden tulehduksille, joiden oireet ovat samankaltaisia tai vakavampia kuin ihmisen nuhakuumeessa: vuotavat silmät, haavaumat kissan suussa ja kurkussa, keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume.

Taudin aiheuttaa yleensä kissan herpes- ja / tai kalikivirus, ja sen oireita ovat esimerkiksi aivastelu, ruokahaluttomuus ja kuume. Taudin edetessä saattaa esiintyä silmätulehduksia, sierainvuotoa, hengitysongelmia, yskimistä ja muita nuhakuumeen oireita.

Kissaflunssaa esiintyy pääasiassa nuorilla kissoilla, joilla sen kuolleisuusaste voi olla korkea. Tauti puhkeaa ja leviää yleensä paikoissa, joissa on paljon kissoja, kuten löytöeläintaloissa, hoitoloissa ja näyttelyissä.

Kissa voi sairastua myös krooniseen kissaflunssaan ja siitä voi tulla taudin kantaja. Tällaisilla kissoilla ei esiinny näkyviä oireita, mutta ne erittävät virusta kuukausia tai jopa vuosia. Tällaiseen kissaan liittyy tietysti suuri riski tartuttaa muita kissoja.

Kaikki kissat tulee rokottaa kissaflunssaa vastaan. Rokotus ei estä herpes- tai kalikiviruksen tarttumista, mutta rokotuksen avulla kissa voi olla oireeton tai vain lieväoireinen.

KISSAN LEUKEMIA

Kissan leukemiaa aiheuttaa kissan leukemiavirus, joka voi heikentää immuunijärjestelmää sekä aiheuttaa anemiaa ja imusolmukesyöpää. Kissan leukemiaa esiintyy Euroopassa yleisesti ottaen vähän, mutta paikallinen esiintyvyys voi olla suuri. Suomessa kissan leukemiavirustartuntoja tavataan äärimmäisen harvoin. Tauti tarttuu niin ystävällismielisessä kosketuksessa kissojen kesken kuin puremienkin kautta. Virusta on syljessä, nenäeritteissä, ulosteissa ja maidossa. Nuoret kissat ovat erityisen alttiita tartunnalle. Iän myötä vastustuskyky paranee.

Osa tartunnan saaneista kissoista kantaa virusta veressään pysyvästi tai ajoittain, osa pääsee eroon tartunnasta kokonaan. Jos tiineellä kissalla on virusta veressään, yleensä tiineys keskeytyy  tai pennut syntyvät kuolleina tai heikkoina.

Suomessa elävä kissa ei yleensä tarvitse rokotusta leukemiavirusta vastaan, mutta jos kissasi käy esimerkiksi näyttelymatkoilla ulkomailla, rokotus leukemiaa vastaan voi olla paikallaan. Neuvoja voit pyytää eläinlääkäriltä.

KLAMYDIA

Klamydioosi on klamydiabakteerin aiheuttama sairaus, joka ilmenee  pääasiassa silmätulehduksina. Taudin oireita ovat silmien punoitus ja vuoto, ja varsinkin sekatartunnoissa myös aivastelu ja vuotava nenä. Bakteeri tarttuu erittäin helposti suorassa kosketuksessa kissojen kesken. Sitä esiintyy yleisimmin hoitoloissa ja talouksissa, joissa on useita kissoja. Tauti ei ole tappava, sen saanutta kissaa voidaan hoitaa antibiooteilla. Tauti voi kuitenkaan kestää pitkään ja häiritä kissaa. Klamydiatartunnan katsotaan joskus olevan kissaflunssan alaluokka.

Kaikki kissat tulee rokottaa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Klamydiarokotusta sen sijaan suositellaan vain, jos kissalla/kissalassa on aiempi klamydiaongelma. Rokotus vähentää oireita, ja sen lisäksi taudinvastustukseen tulee liittää tilojen saneeraus. Klamydian riskiryhmään kuuluvat kissat, jotka elävät useiden muiden lajitoveriensa kanssa, käyvät näyttelyissä tai viettävät aikaa hoitoloissa.

Neuvoja voit pyytää eläinlääkäriltä.

RABIES

Rabies eli raivotauti on rabiesviruksen tai lepakkorabiesviruksen aiheuttama, kuolemaan johtava tauti. Se tarttuu myös ihmiseen, jossa sitä kutsutaan vesikauhuksi.

Jos aiot ottaa kissasi mukaan ulkomaanmatkalle, se täytyy rokottaa raivotautia vastaan. Lisäksi sillä täytyy olla mikrosiru ja lemmikkipassi. Matkakohteesta riippuen vaatimuksia voi olla muitakin.

Suomi on tällä hetkellä rabieksesta vapaa maa. Tautia esiintyy kuitenkin heti Venäjän puolella, ja Suomessakin on todettu lepakkorabiesta. Itärajan villieläinten lisäksi Suomessa tartuntariskiä aiheuttavat tuontieläimet. Pitääksemme Suomen rabiesvapaana on tärkeää, että ulkona liikkuvat kissat, erityisesti itä- ja kaakkoisrajamme tuntumassa, on rokotettu.

Pyydä neuvoa eläinlääkäriltä tai vieraile Ruokaviraston sivuilla: www.ruokavirasto.fi.

Rokotteet ovat tärkeitä kissasi terveyden ylläpitämisessä koko sen elämän ajan. Keskustele eläinlääkärisi kanssa kissasi elintavoista, jotta voitte yhdessä suunnitella kissallesi sopivan rokotusohjelman.