4 tautia, joita punkit voivat levittää 

Puutiaiset, joita kutsumme myös kotoisasti punkeiksi, ovat pieniä, mutta niiden aiheuttamat haitat sinulle, koirallesi, kissallesi ja perheellesi voivat olla täysin päinvastaisia kuin niiden koko. Punkit ovat verta imeviä loisia, jotka kantavat usein tauteja aiheuttavia bakteereja, viruksia ja loisia. Nämä taudinaiheuttajat voivat joskus siirtyä isäntään punkin imiessä verta. Punkit voivat pienuutensa vuoksi purra, syödä ja pudottautua isännästään kenenkään huomaamatta, jolloin myös puutiaisvälitteisen taudin riski jää huomiotta. Tällä hetkellä johtavat asiantuntijat keskustelevat siitä huolestuttavasta seikasta, että taudit, punkit ja muut loiset leviävät uusille alueille ilmastonmuutoksen seurauksena.

Punkkien levittämien tautien oireet voivat olla melko samanlaisia keskenään. Jos lemmikkisi on sairas, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Ota myös yhteyttä lääkäriin, mikäli epäilet itse saaneesi puutiaisvälitteisen taudin.

Punkit eivät ole vain punkkeja. Tutustu tästä lisää. Eri punkkilajit elävät eri maantieteellisillä alueilla, jolloin myös niiden välittämät taudit ovat erilaisia. Alla on esimerkkejä punkkivälitteisistä taudeista Euroopassa. Punkkeja vastaan on aina hyvä suojautua. Hyvin tärkeää on myös tietää lois- ja tautiriskeistä lemmikkieläinten maahantuonnin tai matkustaminen yhteydessä – eikä ainoastaan oman lemmikkisi terveyden vuoksi, vaan myös siksi, ettet toisi muille lemmikeille tai ihmisille vaarallisia punkkeja ja tauteja kotimaahasi. 

Anaplasmoosi

Anaplasmoosi on sairaus, jonka voivat aiheuttaa solunsisäiset Anaplasma-bakteerit. Anaplasmoosiin voivat sairastua koirat, kissat, muut eläimet ja ihmiset.

Puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapuutiainen (I. persulcatus) voivat levittää Anaplasma phagocytophilum -bakteeria.  Anaplasmoosin oireita ovat kuume, uneliaisuus, ruokahaluttomuus, nivel- ja lihaskipu sekä jäykkyys. Mahdolliset oireet ilmenevät 1–2 viikon päästä punkin puremasta. Oireettomat tartunnat ovat tavallisia.

Anaplasma platys -bakteeria levittää ruskea koiranpuutiainen (Rhipicephalus sanguineus). Tätä punkkia ei ole kotoperäisenä Pohjoismaissa, mutta sitä tavataan etelämpänä Euroopassa sekä matkustelevilla koirilla. Ruskea koiranpuutiainen viihtyy ulkotilojen lisäksi sisätiloissa, kenneleissä ja kodeissa. Anaplasma platys -bakteeri voi edellä mainittujen oireiden lisäksi lisätä verenvuototaipumusta.

Borrelioosi

Borrelia-bakteerit voivat tarttua puutiaisen (Ixodes ricinus) ja muiden vastaavien punkkien, kuten taigapuutiaisen, välityksellä eläimiin ja ihmisiin. Koirat voivat saada tartunnan ja kehittää vasta-aineita, mutta toisin kuin ihmiset, ne sairastuvat harvoin. Jos ne kuitenkin sairastuvat, oireisiin kuuluvat kuume, väsymys, ruokahaluttomuus, ajoittainen ontuminen sekä turvonneet ja kivuliaat nivelet. On tärkeää huomioida, että koiralla oireet eivät välttämättä näy kuukausiin. Ihmisillä borrelioosin itämisaika on lyhyempi, 3–30 vrk, ja Borreliaa kantaneen punkin puremakohtaan voi muodostua rengasmainen, punoittava ja laajeneva ihottuma. Eläimillä ei havaita tällaista ihomuutosta.

Babesioosi

Babesioosi on eri Babesia-alkueläinten aiheuttama puutiaisvälitteinen tauti. Babesia canis, jota levittää Dermacentor reticulatus -punkki, voi aiheuttaa koirille hyvin vakavan taudin tai jopa kuoleman.

Muut Babesiat voivat tarttua muiden punkkilajien, myös kotoperäisten puutiaisten, välityksellä. Babesioosi vaikuttaa moniin koti- ja villieläimiin sekä joskus ihmisiin. Oireiden vakavuus vaihtelee oireettomasta tai lievästä, nopeasti ohimenevästä anemiasta vakavaan monielintautiin, joka johtaa nopeasti kuolemaan.

Dermacentor reticulatus -punkit eivät ole vakiintuneet Pohjoismaihin, mutta ne ovat leviämässä lähemmäksi ja, niitä havaitaan jatkuvasti esimerkiksi Pohjois-Saksassa, Latviassa ja Liettuassa. Niitä tuovat Pohjoismaihin tuodut ja matkustavat koirat sekä muuttolinnut. Ilmaston lämmetessä ne voivat asettua pysyvästi myös Pohjoismaihin.

Ehrlichioosi

Ehrlichia on bakteeri, joka voi tarttua koiriin, kissoihin ja ihmisiin punkkien, kuten ruskean koiranpuutiaisen (Rhipicephalus sanguineus) välityksellä. Tätä punkkia ei havaita kotoperäisenä Pohjoismaissa, mutta sitä nähdään satunnaisesti matkustelevilla koirilla sekä etelämpänä Euroopassa, jossa se elää sekä sisätiloissa että ulkona. Ehrlichioosin oireisiin kuuluvat kuume, väsymys, lihas- ja nivelkipu sekä heikentynyt ruokahalu. Oireet alkavat yleensä 1–3 viikon kuluessa bakteeria kantavan punkin puremasta. Anaplasmoosin tavoin myös ehrlichioosi voi aiheuttaa verenvuotohäiriöitä sairastuneissa koirissa. Vakaviin tapauksiin saattaa liittyä myös hermosto-oireita.

Et ehkä pysty pysäyttämään jokaista punkkia, mutta voit varmasti ryhtyä tarvittaviin varotoimiin suojellaksesi itseäsi, perhettäsi ja lemmikkejäsi. Tärkeimmät toimet ovat ne, joilla torjut sekä koirasi ja kissasi että perheen ihmisten punkkitartuntoja. Ihmisillä puutiastorjunta ja tietyillä alueilla rokotukset ovat tarpeen myös puutiaisaivotulehdusriskin vuoksi. Kun olet viettänyt aikaa ulkona, tarkista itsesi ja nelijalkainen ystäväsi punkkien varalta. Jos löydät punkin, poista se välittömästi, sillä se pienentää riskiä tautia aiheuttavien mikrobien tarttumisesta. Lue lisää alla olevista artikkeleista ja keskustele eläinlääkärisi kanssa siitä, miten voit parhaiten suojella lemmikkiäsi punkeilta ja niiden välittämiltä taudeilta.