Onnistunut eläinlääkärikäynti sinulle ja kissallesi – huomioi nämä asiat 

Saatat tuntea olosi hermostuneeksi viedessäsi kissasi eläinlääkärille, olipa kyse sitten rutiinitarkastuksesta tai jostain erityisestä terveysongelmasta. Sinun on mietittävä kissasi laittamista kantokoppaan, autokyytiä, odotushuonetta ja sitten itse tutkimusta. Kissasi on todennäköisesti myös stressaantunut, mutta on olemassa keinoja, jotka auttavat sinua ja kissaasi vähentämään stressiä ennen eläinlääkärikäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen. 

Ennen käyntiä eläinlääkärillä

Ensimmäiseksi sinun tulisi varata aika eläinlääkärille. Kuljetus ja odotushuoneessa oleskelu on useimmille kissoille stressaavaa. Valitessasi sinulle sopivaa eläinlääkäriasemaa kannattaa siis harkita sellaista, jossa on oma odotusalue vain kissoille. Kun soitat eläinlääkärille ja varaat ajan, kerro selkeästi, miksi tuot kissasi eläinlääkärille, olipa kyse sitten jostain erityisestä huolenaiheesta tai rutiinitarkastuksesta. Tarpeellisten tutkimusten määrittelemiseksi sinulta saatetaan kysyä tarkentavia kysymyksiä kissasi terveydentilasta.Tämän artikkelin lopussa on lueteltu kysymyksiä, joita sinulta saatetaan kysyä.

Kysy aikaa varatessasi mahdollisista valmistautumisohjeista. Eläinlääkäri voi esimerkiksi haluta, että otat kissaltasi ulostenäytteen tai hän voi pyytää, ettet ruoki kissaasi ennen vastaanottokäyntiä.

Kun tapaaminen on sovittu, on sinun lemmikinomistajana hyvä tietää, mitä kullakin käynnillä käsitellään. 

• Kissan kattava terveystarkastus. Eläinlääkäri aloittaa kissasi terveystarkastuksen kysymällä sinulta kysymyksiä kissastasi ja samalla hän myös tekee yleistutkimuksen kissallesi. Tämän jälkeen eläinlääkäri antaa neuvoja tarvittavasta hoidosta tai toimenpiteistä. Tässä osassa käyntiä keskustellaan usein myös mikrosirutuksesta, kastraatiosta ja sterilisaatiosta, hampaiden terveydestä ja hoidosta, ravitsemuksesta, rotukohtaisista terveysongelmista ja käyttäytymisestä.
• Rokotukset. On suositeltavaa, että kissasi rokotetaan 1–3 vuoden välein riippuen kissasi elinympäristöstä, elämäntyylistä ja muista tekijöistä. Täältä  saat lisätietoja rokottamisesta. 
• Vuosittainen terveystarkastus. Tämä rutiinikäynti koostuu kissasi terveystarkastuksesta ja rokotustarpeen arvioinnista sekä sen varmistamisesta, että loishäädöt, kuten kirppu- ja punkkisuoja, ovat ajan tasalla. Vuosittaista terveystarkastusta suositellaan riippumatta siitä, tarvitseeko kissasi rokotuksia vai ei. Kun kissasi saavuttaa sukukypsän iän, voidaan myös suositella puolivuosittaista terveystarkastusta. 
• Hoitokäynti. Tällainen käynti varataan, jos huomaat kissassasi jotain näkyvää vaivaa ja haluat viedä sen eläinlääkärin arvioitavaksi.
• Seurantakäynti. Tämäntyyppinen käynti voi olla tärkeä, jos kissasi tarvitsee seurantaa ja hoitoa kroonisten sairauksien tai jatkuvien terveysongelmien takia.

Seuraavaksi sinun kannattaa valmistautua eläinlääkäriin käyntiä varten. Tärkeintä on, että pysyt rauhallisena ja rentona. Eläinlääkärissä käynti voi olla kissallesi stressaavaa monestakin syystä.

Kissan kuljetuskoppa voi olla stressin laukaisija. Voit yrittää välttää tätä totuttamalla kissasi kantokoppaan ja hankkimalla laadukkaan kantokopan. Hyvä kissan kantokoppa on sellainen, josta voit helposti ja ilman suurempaa häiriötekijää irrottaa yläosan. Kantokopan pitäisi myös olla valmistettu hyvästä, kestävästä materiaalista ja siinä pitäisi olla turvallinen lukitusmekanismi. Eläinlääkärikäynnin jälkeen on tavallista, että kantokoppa laitetaan takaisin varastoon, jolloin kissa oppii että kantokoppa on merkki siitä, että jotain pelottavaa on tapahtumassa. Seurauksena kissa  stressaantuu heti kun se näkee kantokopan. Jos taas kissan kantokoppa on osa tavallista sisustusta, kissasi ei stressaannu sen näkemisestä ja tuoksusta. Jotkut kissat jopa haluavat levätä kantokopassaan.

Matka eläinlääkärille on seuraava mahdollinen stressitekijä. Varmista, että kantokopan pohjalla on peitto, sillä se auttaa tekemään kissasi olon mukavaksi ja se voi samalla myös imeä virtsan, ulosteen tai oksennuksen. Voit suihkuttaa kantokopan peittoon Feliway-feromonia, joka saattaa auttaa kissaasi tuntemaan olonsa rauhalliseksi ja turvalliseksi. Kantokopan peittäminen huovalla voi myös olla hyvä idea. 

Eläinlääkärissä kissaasi käsitellään eri tavalla kuin mihin se on tottunut kotona, joten myös tämä voi olla kissallesi stressaavaa. Voit kouluttaa kissasi hyväksymään sen, että sitä tutkitaan, leikkimällä kotona olevasi eläinlääkäri. Tutki ja koskettele kissaasi hetki ja palkitse sitten, kun se hyväksyy tekemäsi tutkimuksen. Jos haluat oppia enemmän tästä aiheesta, suosittelemme kirjaa Kissan koulutusopas –

Näin teet lemmikkisi ja omasta elämästäsi onnellisempaa , jonka on kirjoittanut kaksi maailmankuulua asiantuntijaa (Sarah Ellis ja John Bradshaw). 

Eläinlääkärin vastaanotto

Vaikka sinulla olisi kotona muita eläimiä, kissasi ei välttämättä viihdy niiden eläinten kanssa, joita kohtaat eläinlääkärin odotushuoneessa. Odottaessanne pidä kissaasi kantokopassa ja pidä kantokoppa pois muiden uteliaiden lemmikkieläinten ulottuvilta. Kissat suosivat mieluiten lattiatason yläpuolella istumista, sillä se vähentää stressiä. Monet eläinklinikat ovat tietoisia tästä ja siksi niissä on usein hyllyjä, joille voit asettaa kissan kantokopan. Jos et voi sijoittaa kantokoppaa hyllylle, ota se syliisi tai tyhjälle tuolille, mutta pidä käsi kantokopan päällä, jotta se ei putoa. Kissat yrittävät usein piiloutua, kun ne ovat stressaantuneita, joten kantokopan peittäminen huovalla voi olla hyvä idea. Klinikan kiireestä riippuen voit mahdollisesti odottaa myös vastaanottohuoneessa.

Kun olet tutkimushuoneessa, irrota kantokopan kansi ja anna kissasi valita, pysyykö se kantokopassa vai kuljeskeleeko se ympäriinsä ja tottuu ympäristöön. Voit antaa vapaasti kissallesi herkkuja, jos eläinlääkäri tähän luvan. Puhu kissallesi tavallisesti ihan kuten juttelisit sille kotona

Kotiinpaluu

Tutkimuksen jälkeen saat jatkohoito-ohjeet. Mikäli kissallasi on jokin sairaus tai jos sillä on ollut terveydellinen hätätilanne, eläinlääkäri pyytää sinua tarkkailemaan mahdollisia oireita ja muutoksia sekä soittamaan, jos niitä ilmenee. Eläinlääkäri neuvoo sinua kissasi lääkkeiden annostelussa, tarjoaa hyödyllistä luettavaa ja kertoo myös kontrollikäynnin ajankohdan. 

Jos jokin asia kotiin päästyänne huolestuttaa sinua, älä epäröi soittaa eläinlääkärin vastaanotolle ja kysyä  lisäohjeita. 

Kotona on tärkeää antaa kissallesi aikaa ja tilaa, jotta kissasi voi tutustua uudelleen ympäristöönsä. Älä kiirehdi kissaa ulos kantokopasta, vaan anna sen tulla ulos omaan tahtiinsa. Jos kotonasi on muita kissoja, on usein hyvä varautua kissojen uudelleen kohtaamiseen välttääksesi mahdolliset vihamielisyydet. Koska toinen kissa on ollut poissa kotoa, kotiin palaava kissa saattaa haista vieraalta. Jopa parhaat kissakaverukset voivat muuttua aggressiivisiksi ja vihamielisiksi, kun toinen palaa kotiin epätavallisen tuoksuisena. 

Voi olla hyvä ajatus erottaa kissat toisistaan päiväksi ja tutustuttaa ne hitaasti jälleen toisiinsa, varsinkin jos kissa on ollut nukutettuna tai sairaalahoidossa yli päivän.  

 Kissat ovat tapojensa orjia eivätkä nauti siitä, että ne erotetaan tavanomaisesta ympäristöstään. Matka eläinlääkärille ei luultavasti koskaan ole kissalle miellyttävä, mutta moni eläinlääkäriasema on nykyään tietoinen siitä, miten stressaavaa käynti voi olla kissoille. Jotkin klinikat pyrkivät toimimaan kissaystävällisemmin ja jotkut ovat jopa saaneet Cat Friendy Clinics -sertifioinnin.

Erinomaista lisätietoa kissan hoidosta ja käsittelystä löydät Kissanhoidon käsikirjasta (Päivi Ylikorpi ja Art House Oy).

Pidä silmällä kissasi terveyttä arjessa 

Yksinkertaiset tiedot ja havainnot kissastasi arjessa voivat kertoa paljon sen terveydestä. Alla oleva luettelo tarjoaa hyvän lähtökohdan sille, mitä voit tarkkailla. Listalta löytyy myös kysymyksiä, joita eläinlääkäri voi kysyä sinulta ennen käyntiä tai sen aikana.

• Rotu, ikä ja sukupuoli 
• Yleinen hyvinvointi – onko merkkejä levottomuudesta tai väsymyksestä? 
• Hengitystiet – hengittääkö se tavanomaisesta poikkeavasti? Yskiikö kissa? 
• Iho/karvapeite – rapsuttaako se itseään? Onko sillä haavoja tai ihoärsytystä? Hoitaako kissa turkkiaan tavallisella tavalla tai tavallista enemmän tai vähemmän? 
• Ruokahalu – syökö lemmikki säännöllisesti, tavallista enemmän tai vähemmän vai ei lainkaan? 
• Oksentelu – oksentaako se ruokaa tai vettä? Onko oksennuksessa matoja? 
• Nesteen saanti – juoko se enemmän tai vähemmän kuin tavallisesti?  
• Uloste – onko se normaalia, puuromaista, nestemäistä vai kovaa? Onko ulosteessa tai peräaukon ympärillä matoja? Kuinka usein kissa ulostaa?
• Virtsa – virtsaako se normaalisti, tavallista useammin tai onko sillä virtsaamisvaikeuksia? Onko virtsassa verta?
• Suuontelo – haiseeko kissan henki pahalle tai kuolaako se epätavallisen paljon? 
• Korvat – kutiavatkone? Onko niissä tummaa tai haisevaa eritettä? 
• Silmät – ovatko silmät vetiset, onko niissä kirkasta tai kellertävää vuotoa tai limakalvojen punaisuutta? Siristääkö kissa silmäänsä tai silmiään? 
• Ruumiinlämpö – onko ruumiinlämpö normaali vai kohonnut? 
• Mahdollinen lääkitys