Hyvä tietää: Diabeteksen oireet koirilla ja kissoilla

Lemmikkisi omistajana tunnet koirasi tai kissasi paremmin kuin kukaan muu. Koiran tai kissan omistajana huomaat todennäköisesti ensimmäisenä pienet muutokset lemmikkisi terveydentilassa, käyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa. Vähäiset tai selkeät muutokset lemmikkisi tutussa käyttäytymisessä voivat viitata terveydentilan muutoksiin. Tämä pätee muun muassa lemmikkieläinten diabetekseen eli sokeritautiin. Diabeteksen oireet voivat olla lähes huomaamattomia siihen asti, että lemmikin tila vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa.

Mistä diabetes johtuu?

Kuten ihmistenkin solut, koiran ja kissan solut tarvitsevat verestä sokeria (glukoosia) energiakseen, mutta glukoosi ei pääse solujen sisään ilman haiman tuottaman insuliinin apua. Joka kerta kun koira tai kissa syö, keho hajottaa osan ruoasta glukoosiksi, joka kulkeutuu verenkiertoon. Haima havaitsee verensokerin kohoamisen ja alkaa erittää insuliinia verenkiertoon. Tämän jälkeen insuliini kiinnittyy soluihin, minkä ansiosta glukoosi voi poistua verenkierrosta ja kulkeutua solun sisään. Insuliini on kuin salasana, jolla solun ovi aukeaa glukoosille. Solut eivät voi hyödyntää glukoosia ilman insuliinia. Jos kehossa ei ole tarpeeksi insuliinia tai insuliini ei pysty suoriutumaan tehtävästään kunnolla, glukoosia kertyy verenkiertoon, mikä johtaa hyperglykemiaan eli korkeaan verensokeriin. Korkeasta verensokerista huolimatta solut eivät saa tarvitsemaansa energiaa. Diabeteksen oireet alkavat näkyä tässä vaiheessa.

Diabeteksen oireet koiralla ja kissalla

Jos verensokeri jatkaa kohoamistaan, veressä on lopulta niin paljon glukoosia, että munuaiset eivät suodata sitä kunnolla, jolloin glukoosia päätyy virtsaan. Kun näin käy, virtsassa oleva glukoosi vie kehosta mukanaan myös huomattavan määrän vettä, joka poistuu virtsan mukana. Lisääntynyt virtsaaminen on yksi diabeteksen ensioireista koiralla ja kissalla. Koirat ja kissat alkavat luonnostaan juoda enemmän vettä korvatakseen glukoosin vuoksi virtsan mukana kehosta poistuvaa vettä. Näin ollen lisääntynyt janoisuus on myös yksi diabeteksen oireista.

Nämä diabeteksen ensioireet ilmenevät hitaasti, minkä vuoksi niitä ei ole helppoa havaita heti. Voi kulua viikkoja tai kuukausia ennen kuin omistaja huomaa koiran tai kissan virtsaamisen tai janoisuuden lisääntyneen, erityisesti silloin, jos myös lemmikin aktiivisuustaso on muuttunut. Useimmat koirat toki juovat enemmän kesäisin ulkoleikkien lomassa. Jos koira tai kissa juo ja pissaa ulkona ilman omistajan valvontaa, diabeteksen oireet voivat jatkua omistajan huomaamatta kauankin, kunnes taudin oireet etenevät siihen pisteeseen, että lemmikki alkaa vahingossa pissata sisälle tai sopimattomiin paikkoihin, tai siihen, että kissan hiekkalaatikossa on selvästi tavallista enemmän pissaa.

Laihtuminen on myös yksi diabeteksen hienovaraisista oireista. Siihen saattaa liittyä myös ruokahalun lisääntymistä. Lemmikin paino putoaa, kun solut eivät saa tarvitsemaansa glukoosia ja ne joutuvat etsimään energiaa muista lähteistä. Lemmikin keho alkaa hajottaa rasva- ja proteiinivarastoja energiaksi, mikä johtaa laihtumiseen. Tämä voi johtaa ruokahalun lisääntymiseen, mutta ei kaikissa tapauksissa. Vaikka lemmikkisi alkaisi syödä tavallista enemmän, se ei yleensä riitä vastaamaan  energiantarpeeseen ja estämään laihtumista.

Jos lemmikillä on diabetes, se saattaa myös oksennella ja olla alakuloinen ja väsynyt. Jos havaitset näitä oireita lemmikissäsi, ota yhteyttä eläinlääkäriisi.

Diabeteksen riskitekijät koirilla ja kissoilla

Joillain koirilla ja kissoilla on suurempi riski sairastua diabetekseen kuin toisilla. Ikä on yksi diabeteksen riskitekijöistä sekä koirilla että kissoilla. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat koirat ja kissat sairastuvat diabetekseen useammin kuin nuoremmat yksilöt, mutta myös nuori koira tai kissa voi sairastua diabetekseen.

Perimä, rotu ja erityisesti kissojen kohdalla lihavuus voivat myös vaikuttaa diabeteksen puhkeamisen riskiin. Koirista australianterriereillä, beagleilla, bichon friseillä, cairnterriereillä, mäyräkoirilla, kettuterriereillä, keeshondeilla, kääpiösnautsereilla, mopseilla ja samojedinkoirilla on suurempi riski. Kissoista puolestaan burmankissoilla on muita rotuja suurempi riski.

Lisäksi leikkaamattomilla narttukoirilla ja ylipainoisilla kastroiduilla uroskissoilla on suurempi riski.

Riippumatta siitä, kuuluuko koirasi tai kissasi mahdollisiin riskiryhmiin, ota heti yhteyttä eläinlääkäriisi, jos huomaat lemmikilläsi yllä mainittuja oireita. Lisääntynyt virtsaaminen, janoisuus tai ruokahalu ovat aina syitä huoleen ja edellyttävät eläinlääkärikäyntiä viipymättä.

Diagnosointi ja diabeteksen hoito koirilla ja kissoilla

Jos lemmikillä epäillään diabetesta, eläinlääkäri tutkii eläimen ja tekee veri- ja virtsakokeet.

Tieto rakkaan lemmikin diabetesdiagnoosista voi järkyttää omistajaa, mutta asianmukaisella hoidolla moni koira ja kissa elää täysipanoista elämää pitkään. Päivittäiset insuliinipistokset, ruokavalion noudattaminen, säännöllinen liikunta sekä veden ja ruoan kulutuksen, virtsaamisen, painon ja verensokerin seuranta ovat tärkeimmät keinot, joiden avulla diabetesta sairastava koira tai kissa voi elää täysipainoisesti. Diabeteksen hoitotasapainon saavuttamiseen voi mennä jonkin aikaa. Autat lemmikkiäsi parhaiten noudattamalla eläinlääkärisi antamia ohjeita kärsivällisesti ja määrätietoisesti.